Mä teetä kittaan, palelen,
ja pöntön kera seurustelen.
Mä yskin, niistän, aivastelen
ja väliin hiukan tiskaelen.
On olo kovin kuumeinen
näin alla vuodenvaihtehen.
Se tuttua on muistaen
näin takaa monien vuosien:
Joko Joulun taikka Uudenvuoden
mä aina jotain flunssaa poden.
Ei auta teho rokotusten,
eikä kuuri vitamiinien,
vaivaa täysin poistamaan
lievittävät korkeintaan.
Mut koiran ken näin omistaa
ei potea voi oikein koskaan,
on ulos aina käytävä
ja piskak-lenkki mentävä.
Niin nytkin rakkaat ystävämme
me tuuleen, tuiskuun lähdemme
ja hartahasti toivomme
ettei yhtään huumehörhöä
tai viinapäätä pörhöä
oo vielä paukuttamassa,
nyt VOIMME KUMPIKIN NÄET PURAISTA!
Kommentit