Minulla on aikoinaan ollut moninaisia harrastuksia ja nyt minä viime syksynä aloitin näytelmä-harrastuksen Tuusulan MikäMikä-teatterissa. Se on hiukan yli vuoden ikäinen harrastelija-teatteri ja kaikki ovat siis alalla hyvin vihreitä....tai no Eija on kyl ruskea kun se tuli just Kanarialta. Toisilla näet on niin somasti , kuten nyt hänelläkin että vanhemmat asuvat tommosessa mukavassa paikassa, eikä sitten ole muita kuluja kuin nuo lentoliput.

Näyteleminen on ihan kivaa. Isoäitini Viola Kuistio os. Kariniemi näytteli nuoruudessaan ensin Viipurin teatterissa ja sitten kun se siirrettiin Helsinkiin niin Helsingin kansallisteatterissa! On siis jotenkin kait sukuvika.

Nyt me harjoittelemme näytelmää "Takatalvi Tuusulassa" jonka esittely löytyy Tuusulan kunnan sivuiltakin: mutta tässä näin lyhyesti: näytelmässä on 20esiintyjää joista nuorimmaiset tokaluokkalaisia ja meikäläinen sitten kait edustaa sitä vanhempaa päätä. Minä olen talon vanha emäntä ja minulla on poika sekä miniä ja heillä on 7 lasta (5tyttöä ja 2poikaa) ja sitten on Sibelius, Ainovaimonsa, Pekka Halonen ja Maijarouva, Johannes Brofelt (=Juhani Aho) ja hänen Wennynsä, miniäni sisko Iita,  Bobrikov, Sergeij ja Timojev edustavat Tuusulassa olevaa venäläistä rykmenttiä, ja sitten on niitä lapsia... tapahtuma-aika on ensimmäinen sortokausi 1899-1905 ja sutinaa riittää. Oikeat henkilöhahmot sanovat ja tekevät niinkuin heidän oikeasti tiedetään tehneen mutta ympärille on sitten rakennettu tämä fiktiivinen ajurin perhe jonka iso-äitinä minä olen. Minä olen taitava kutoja ja kehrääjä, miniäni on herrasväen pyykkärinä ja poikani on kirvesmies-timpuri ja ajuri, mutta kun nyt rakennetaan sekä Halosenniemeen että Ainolaa niin ajurin hommat ovat siirtyneet vanhimmalle pojalle. Tämä kyyditsee hevosella herrasväkeä ja neljä tytöistä on piikoina taloissa, joten juoruja tulee meidän pieneen tupaamme ja me tulkitsemme niitä joskus oikein ja joskus....hm...ehkä vähän nurinkurisestikin, nuorin tyttö on kansakoulussa missä valmistaudutaan Kenraalikuvernööri Bobrikovin vierailuun (hän todellakin vieraili Tuusulassa) ja nuorin pikkupoika pyörii pirtissä kaikkien jaloissa (mutta vuorosanansa hänelläkin on!)

Näytelmä käsittelee kipeää ja kamalaa aikaa, mutta on silti ihan hauska!! Komedia se ei ole mutta huumoria löytyy esim. meidän vanhimman tyttären Aliinan ja venäjän armeijassa palvelevan Sergein rakastelusta heinäseipään takana....

Ensi-ilta on 27.3 ja viimeinen esitys (näillä näkymin) 20.4 ja esityspaikka on Hyökkälän koulu Tuusula (koskenmäellä Väinölän nuorisoseurataloa vastapäätä oleva koulukeskus) siellä on lukion käytössä auditorio, joka on melkein samanlainen kuin Keravan Keudatalon mutta puolet pienempi katsomo. Lippujen hinnoista tm semmoisesta en vielä tiedä mutta merkitkää kalentereihinne sillä se kannattaa kyllä nähdä.